Liity nyt ilmaiseksi!

Minä olen:
Seuraava »

Naamiohuveja

Taputtelin leukaani partavettä niin, että joku allergikko saisi varmasti astmakohtauksen jo parin metrin päästä minusta. Vielä tarvitsisi valikoida sopivat vaatteet. Mitä puetaan päälle, kun on vastattu "päiväkahviseuraa"-ilmoitukseen ja mennään tapaamaan jotain uppo-outoa naista? Olo oli kuin ensi kertaa treffeille lähdössä, vaikka olinhan ehtinyt 36 vuoden ikään mennessä treffailla yhtä jos toistakin naista. Viimeisimmistä treffeistäni oli toki aikaa, sillä seikkailullisessa elämässäni oli seurannut lähes viisi vuotta kestänyt suvantovaihe: olin ollut naimisissa. Onneksi vaimoni lumous lopulta haihtui ja pääsin vapaaksi avioliiton ikeestä. Sinkuksi palaaminen ei kuitenkaan ollut minulle helppoa, naisten naurattamisen taito tuntui olevan kateissa. Yritettyäni turhaan iskeä naisia baareista, päätin palata radalle "päiväkahviseuran" merkeissä. Mutta entisen vaimoni ajatteleminen sai minut edelleenkin huonotuuliseksi, joten sitä kannatti näin treffien valmistautumisvaiheessa välttää.

Olimme olleet virallisesti erossa vasta noin puoli vuotta. Sinä aikana en ollut kuullut entisestä rouvastani mitään - ja hyvä niin. Entinen rouva Virtanen oli hyvä monessa asiassa: jäkättämisessä, mäkättämisessä, mököttämisessä - ja seksissä. Ex-rouva Virtanen oli kaikessa elämässään peto, mutta vain sängyssä hän oli peto hyvällä tavalla. Hänen muodokas vartalonsa, luonnonvaalea tukkansa sekä vapaat tapansa olisivat saaneet kenet tahansa miehen tyytyväiseksi hetkeksi. Karistin entisen eukkoni äkkiä mielestäni ja keskityin valitsemaan kauluspaitaa. Raidallinen vai ruudullinen vai yksivärinen? Siniraidallinen oli jo valmiiksi silitetty, joten valitsin sen. Pian tulisi kiire. Ai niin, naamio pitäisi ottaa mukaan. Jostain syystä nainen oli pyytänyt tuomaan naamarin, ehkä hänellä oli jokin fetissi. Olin päivää aiemmin käynyt ostamassa pilailupuodista venetsialaistyylisen kullanhohtoisen silmikon. Naamari ja kauluspaita näyttivät melko tyhmiltä yhdessä. Pitäisi pyrkiä riisuutumaan mahdollisimman nopeasti. Olin tuota pikaa Planeettatie 26 C:n edessä. Painoin summeria ja peilasin samalla itseäni etuoven lasista. Tukka hyvin, paita hyvin, housut tässä vaiheessa kiinni. Vielä silmikko päähän, ja olin valmis kohtaamaan seksiseuraa etsivän leidin. Toivottavasti hän olisi ihana eikä mikään ikäloppu kurppa. Olisi noloa, jos pikkuveitikkani kieltäytyisi leikkimästä. Täytyisi vetää verhot eteen, pitää silmiä kiinni ja ajatella jotain tunnettua julkkiskaunotarta. Jos hän pyysikin naamaria, koska oli itse susiruma? Kukaan ei puhunut summeriin mitään, mutta pärinä kertoi, että joku oli avannut oven. Astuin sisään jugendia henkivään aulaan. Katsoin nimitaulusta, että asunto C10 kuului Marjaselle. Siispä hissillä kolmanteen kerrokseen ja tapaamaan tuhmaa neiti tai rouva Marjasta. Asunnon ovi oli jätetty rakoselleen. Astuin sisään eteiseen ja huomasin sikin sokin lojuvista kengistä, että herra Marjanenkin oli olemassa. Toivottavasti en tulisi yllätetyksi. Kaikenlaista olin kokenut, mutta kuin ihmeen kaupalla en ollut kertaakaan jäänyt rysän päältä kiinni. Tuumin, että olisi parasta pitää vaatteet ja lompakko helposti saatavilla. Mikä olisikaan nolompaa kuin paeta vihaista aviomiestä kadulle puolipukeissa ja ilman lompakkoa? - Missä olette rouva Marjanen, senkin tuhmeliini? huhuilin. Kukaan ei vastannut. Ai tällainen leikki, ajattelin. Ryhdyin etsiskelemään tulevaa rakastajatartani ympäri asuntoa. Piilopaikkoja ainakin olisi riittänyt. Asunto oli suuri ja sotkuinen ja täynnä antiikkikamaa ja huonekaluja. Ilmeisesti minua varten ei ollut turhaa vaivauduttu siivoamaan. Kurkkasin valtavaan ja ylelliseen makuuhuoneeseen, jota hallitsi suuri antiikkisänky silkkisine päiväpeitteineen. Kukaan ei kuitenkaan ollut minua odottamassa sängyssä eikä kyllä sängyn allakaan. Siirryin olohuoneeseen kurkkailemaan rokokoo-sohvan alle. Osuin jonkun työhuoneeseen, jota hallitsivat suuret tammiset kirjahyllyt täynnä lakiopuksia. Silmäni nauliutuivat työpöydällä tikittävään G. Beckerin pöytäkelloon. Ilmeisesti joku muukin kuin ex-vaimoni oli perinyt samanlaisen arvokellon sukulaisiltaan. Samoilin antiikin täyttämässä huoneistossa, kunnes saavuin himmeästi valaistuun kylpyhuoneeseen. Hahaa, siellähän pikku kiusoittelija lekottelikin vaahtokylvyssä suuressa tassuammeessa. Naisesta ei näkynyt juuri muuta kuin riikinkukkonaamion peittämät kasvot ja hunajanvaalea, hieman kostea ja sotkuinen tukka. Hän siemaili kuohuviiniä jalallisesta lasista ja tuntui riisuvan minua katseellaan ylimielisesti hymyillen. Tai luultavasti minusta vain tuntui siltä. Oikeasti riikinkukkonaamio peitti naisen kasvot kiusallisen hyvin. En oikein tiennyt, mitä nainen ajatteli minusta. Pitikö hän näkemästään? Olin saanut itseni melko hyvään kuosiin hölkkäämällä ja pelaamalla squashia vuosikaudet, mutta en millään päässyt pakoon ikävuosiani. Olin tehnyt sen minkä voin: vatsani muistutti nykyisin ainakin kulunutta pyykkilautaa. Käsivarteni, varsinkin oikea, kelpasivat ihailtaviksi. Korpinmustassa tukassani oli silti jo harmahtavia hiuksia, joita vastaan tosin tappelin värjäämällä hiukseni säännöllisesti. No, kaikki me jäämme lopulta ajan saaliiksi. Vapauduin enempiä pohdiskelematta melko sutjakkaasti vaatteistani ja taittelin ne teak-pallille pinoon. Lompakon jätin päällimmäiseksi. Nainen katseli touhujani huvittuneena. Olin valmis pulahtamaan salaperäisen daamin seuraksi kylpyyn. Millainenkohan herkkuvartalo kylpyvaahdon alta paljastuisi? En ehtinyt kuin istua ammeeseen vastapäätä naista, kun nainen hyökkäsi syliini ammeen toisesta päästä kuin vimmastunut valkohai. Ehdin jo pelätä paperimassasilmikkoni puolesta. - Huu, sinähän olet innokas, sanoin ja tunsin, miten naisen kovat ja ulkonevat nännit alkoivat hieroa rintaani lämpimän veden alla. Lisäksi hänen kätensä kävivät siellä ja täällä niin, että ehdin jo ihmetellä, montako kättä hänellä olikaan. Tuntui siltä kuin yksi olisi haronut tukkaani, toinen kutitellut vatsaani, kolmas kolunnut haarojani ja neljäs laskenut kylkiluitani. Mutta naisen vartalossa ei ollut mitään valittamista. Hän oli ehkä vähän kolmenkymmenen paremmalla puolella, mutta edelleen kiinteä ja himottava. Panin käteni naisen rinnoille ja ne olivat juuri täydellisen raskaat ja pyöreät. Annoin käteni liukua hänen saippuavedestä liukasta selkäänsä pitkin aina täydellisen pyllyn päälle. Pakarat olivat muodokkaat, juuri täydellinen herkkupeppu. Annoin käteni luiskahtaa vielä alemmaksi ja tunsin hänen tussunsa sileät reunat. Mieleni teki äkkiä läpsäyttää hänen peräänsä. Kun nainen muutti asentoaan siten, että hänen pyllynsä nousi hetkeksi saippuavaahdon pinnalle, läppäisin squash-lyönnin hänen pyllyynsä niin että läiskähti kunnolla. Olisi luullut naisen kirkaisevan, mutta hän onnistui hallitsemaan itsensä ihailtavasti. Oikeastaan nainen vain innostui hieman kovemmista otteistani. Hän hyökkäsi suutelemaan suutani, leukaani ja kaulaani ja näykkäsi minua valkoisilla hampaillaan olkapäästä. Ehkä hän olisi suudellut alempaakin muttei voinut mennä veden alle naamio päässä. Yritin ehdottaa naamioiden riisumista, mutta nainen ei tehnyt elettäkään siihen suuntaan. Eikä hän ollut juttutuulella. Sain tyytyä typeriin naamioleikkeihin, vaikka olisin halunnut nähdä naisen kasvot. En ehtinyt murehtia naamioita kauan, sillä pikkuveikkoni oli jo noussut hyvinkin toimintakuntoon. Rakastajattarenikin äkkäsin tämän ja livautti paisuneen vehkeeni tussuunsa. Aloimme loiskia ylös ja alas ammeessa. Hän ratsasti päälläni, niin että vesi vain roiskui yli laitojen. Kuulosti siltä kuin jokin iso eläin olisi ollut hukkumassa ja olisi riehunut ja räpiköinyt henkensä hädässä. Nojasin kylpyammeen laitoihin ja pidin naisen leveästä lantiosta kiinni. Hän tosiaan osasi kaikki temput. Hän pyöritti suloista peppuaan niin, että minun oli vaikea pidätellä. Välillä hänen irstaan pitkä ja punertava kielensä nuolaisi poskeani tai kaulaani. Ruskettuneet kädet kietoutuivat jälleen ympärilleni ja jatkoivat tunnustelemistani sentti sentiltä. Lähes täydellisenä herrasmiehenä ajattelin kuitenkin antaa hänen tulla ensin, vaikka vaikeaa se oli. Tunsin kuitenkin, miten nainen alkoi entisestään innostua. Hänen pulleat huulensa raottuivat ja alkoivat huohottaa. - Sano tuntuuko hyvältä, kannustin, sillä halusin kuulla hänen äänensä. Nainen pysyi silti itsepäisesti vaiti. Oliko hän jonkin sortin mykkä? Aloin melkein ärsyyntyä. Miksi nainen ei suostunut puhumaan tai näyttämään kasvojaan? Eihän sillä lopulta ollut väliä, tärkeintä oli, että hän oli suorastaan kiimainen ja minäkin täynnä intoa. Ei kannattaisi murehtia triviaaleja seikkoja, vaan painaa täysillä. Nainen pomppi sylissäni entistä rajummin, kunnes hänen koko vartalonsa vääntyi takakenoon. En ole vielä koskaan nähnyt kenenkään saavan sellaista orgasmia. Naisen koko vartalo sykähteli, hänen tussunsa tuntui suorastaan imevän kaluani. Se tuntui niin hyvältä, että hetkistä myöhemmin olin tulla itsekin, mutta nainen vetäytyi äkisti pois. Laukesin kylpyvaahtoon naisen tuijottaessa vieressä. Kuulin naisen tirskuvan. Vedin hänet takaisin syliini ja istuimme ääneti ja rentoutuneina vielä jonkin aikaa ammeessa. Nainen oli ilmeisesti saanut tarpeekseen kylpemisesti ja irrottautui otteestani. Hän astui pois ammeesta venytellen, pukeutui pitkään luonnonvaaleaan satiiniaamutakkiin ja alkoi kammata pitkää vaaleaa tukkaansa. Silloin huomasin, että hänen niskassaan oli parin sentin arpi. Pomppasin ylös ammeesta ja loikkasin naisen viereen. Kuinka olinkaan saattanut olla niin sokea ja tyhmä! - Sinäkö se oletkin, Susanna? Nyt tämä naurettava esitys saa riittää. Miten onnistuitkin viettelemään minut uudelleen? Senkin lutka! huusin ja repäisin jo vähän vettyneen riikinkukkonaamion hänen kasvoiltaan. Sain vastaani täysin vieraat kasvot. Nainen ei ollutkaan ex-vaimoni Susanna, vaan joku toinen blondi, jolla sattumalta oli arpi niskassa. Nainen oli häikäisevän kaunis jäänsinisine silmineen, pikku nenineen ja täyteläisine huulineen, mutta myös jäätävän vihainen. Ensimmäistä kertaa kuulin hänen puhuvan. - Ulos ! komensi hänen käheä äänensä vihaisesti. - Ei, anna minun selittää. Luulin sinua ex-vaimokseni, kun sinullakin on arpi niskassa. Et kuitenkaan muistuta ollenkaan häntä. Anteeksi, selittelin. Nainen näytti miettivän selitystäni. - En tosiaankaan ole sinun entinen vaimosi. Olen Elina Marjamaa, omaa sukua Savolainen. Ennen tätä välikohtausta meillä oli tosi hauskaa. Nyt kun olet nähnyt minut, sinäkin voit paljastaa kasvosi. Riisuin pahasti kärsineen silmikkoni. Nainen katsoi minua tarkasti ja hyökkäsi sitten suutelemaan minua suoraan suulle. Eikä aikaakaan, kun olimme jo toisella kierroksella - tällä kertaa tosin makuuhuoneessa.

Lisää eroottisia tarinoita: